
Kesti-sarjan kahvipannu Raija Uosikkisen Villiruusu-koristeella. |
Sotien jälkeinen aika oli Suomessa
emalin kulta-aikaa. Metalliteollisuus etsi menetettyjen
asemarkkinoiden tilalle uutta suuntaa. Oli aika ”takoa miekat
auroiksi”. Kypäröistä tehtiin yöastioita ja kattiloita,
kaasunaamareista siivilöitä ja kranaatin hylsyistä mukeja.
Suomessa emaliastioita valmisti Wärtsilän Konesilta.
Miksi
emaliastioista tuli niin suosittuja?
Primavera-sarjan kahvipannu Raija Uosikkisen Maaret-koristeella. |
Emali
on läpinäkymätöntä lasia, joka muodostuu
alumiini-boori-silikaattilasista ja lisätyistä väriaineista. Se
kiinnittyy tiukasti metallipintaan, kun se ensin sulatetaan ja sitten
jäähdytetään.
Emaliastiat oli helppo puhdistaa, joten ne sopivat
hyvin kotitalouskäyttöön.
Kirppikseltä löydetty ruusuinen emalikulho. |
Sotien jälkeen katseet kääntyivät
koteihin ja naisjärjestöt tekivät ahkeraa valistustyötä.
Perheenemännille painotettiin keittiöhygienian, pöytäetiketin ja
kodinhoidon merkitystä.
Tuberkuloosipelko ruokki emaliastioiden
myyntiä, mutta takuuvarmasti myös estetiikalla oli merkitystä.
Suomalaisen muotoilun kärkinimet
pyrkivät luomaan kotien arkisille astioille modernia, värikästä
ja monikäyttöistä ilmettä. Suuntaa näyttivät erityisesti
Arabian tuotesuunnittelun johtaja Franck, suunnittelija Antti
Nurmesniemi sekä tuotesuunnitteluosaston taiteilijat, Raija
Uosikkinen, Esteri Tomula, Ulla Procope ja Gunvor Olin-Grönqvist,
jotka suunnittelivat emaliastioihin ajanmukaisia, näyttäviä
koristekuvioita. Niitä, joista erityisesti muistamme vanhat
emaliastiat. Kirjaa selatessa tutut astiat ja kuviot saavat nimet.
Punahilkka, Kehrä, Ritari, Kirsikka, Tuulenpesä, Noakin arkki,
Neptuna, Vegeta, Ruusukaali, Kehäkukka. Onko joku näistä sinun
astiakaapissasi?Peltisissä kahvisäilytyspurkeissa on myös menneen ajan tuntua. |