maanantai 14. huhtikuuta 2014

Puolimatkan kievarissa

Tästä tulee vielä hieno. Ajatus tykyttää päässä, kun korkkaan ties monennenko kerän ja luon puikoille aloitussilmukat. Neulon värikkäitä tilkkuja, joista tulee jonakin päivänä valtava parivuoteen peitto. Odotan malttamattomana, että tämä käsitöideni Iisakin kirkko valmistuu ja saan pötkähtää sen päälle päiväunille. 

Tilkkupeiton jokainen pala on erivärinen.


Aloitin tilkkujen kutomisen junamatkoilla, kun olin raskaana. Välillä lepuutin kudetta ja puikkoja mahan päällä ja sitten taas jatkoin. Kudoin kahviloissa, odotustiloissa ja busseissa. Kudoin väsyneenä, innostuneena ja hormonihuuruisena. 

Vauvavuoden askareeksi simppeli tilkkupeitto sopiikin täydellisesti. Yöheräämisten ja imetyksen pehmentämä pää pystyy vielä käsittämään mallin, jossa neulotaan pelkkää oikeaa neuletta. Työtä ei tarvitse vahdata koko ajan, vaan katseen voi kohdistaa välillä myös sanomalehteen tai kirjahyllyyn kiivenneeseen taaperoon. 

Hämmästys oli suuri, kun huomasin viikonloppuna työn etenemisen. Tilkkuja on nyt yhteensä seitsemäntoista, ja valmiiseen työhön tarvitaan vain puolet lisää. Tavoite ei ole enää toivottoman kaukana! Laitan lisää valokuvia, kun pääsen ompelemaan palasia yhteen.




perjantai 11. huhtikuuta 2014

Sitruunakuorintaa käsille

Sitruunainen kuorintavoide pehmentää käsien ihoa.
Juuri mikään ei ole ankeampaa kuin asiointi kebab-ravintoloiden loisteputkivalaistuissa ja kuluneissa vessoissa, joista ei usein löydy edes käsisaippuaa. Kaakelit ovat tahmeat. Vessapaperista saa olla onnellinen. Onneksi on olemassa myös toisenlaisia toiletteja.

Japanissa ravintoloiden vessoihin oli satsattu. Oli antiikin tyyliä jäljitteleviä patsaita, viherkasveja ja pulppuileva vesiputous, joka toimitti käsipesualtaan virkaa. Oli pajukoriin käärittyjä lämpöisiä käsipyyhkeitä sekä mintulta ja sitruunalta tuoksuvia käsisaippuoita. Oikein harmitti, etten hoksannut heti matkan alussa ryhtyä valokuvaamaan näkemiäni toiletteja. Niin upeita useat olivat. 

Satsaus käsisaippuaan tai vessan koristeluun saattaa tuntua ravintoloitsijasta turhalta. Syömäänhän ravintolaan tullaan eikä pissaamaan. Mutta varsinkin useamman ruokalajin illallisella, asiakkaat väistämättä piipahtavat myös vessassa. Valtaosa ruokailijoista ei odota vessalta mitään sen suurempaa kuin siisteyttä, vessapaperia ja saippuaa. Siksi vessa olisi helppo paikka yllättää, antaa odotuksia enemmän. Viihtyisä vessa jää mieleen. Ravintola jää mieleen.

Kaipasin kotivessaammekin pientä ylellisyyttä ja sekoitin sokereista, öljyistä ja sitruunankuoresta tuoksuvan käsien kuorintavoiteen. Voidetta hierotaan käsiin ja pestään pois vedellä. Oliiviöljy, sitruuna ja karkea demerarasokeri tekevät käsien ihon mukavan pehmeäksi. 

Lähes kaikki tarvittavat ainesosat löytyvät ruokakaupasta.
Sitruunakuorintavoide

2,5 dl demerarasokeria
0,5 dl sokeria
raastettua sitruunankuorta
30 tippaa eteeristä appelsiiniöljyä
1 dl oliiviöljyä
1 rkl glyserolia


Sokereista ja öljyistä syntyy rouhea voidemassa.




Appelsiiniöljyä myydään luontaistuotekaupoissa ja säilöntäaine glyserolia apteekeissa. Muut voiteen ainesosat löytyvät ruokakaupoista.