maanantai 28. lokakuuta 2013

Aikalaatikko




Teininä kirjoitin itselleni kirjeen, jonka sai avata 30-vuotiaana. Nuorempi minäni enteili, että aikuisena minulla olisi ainakin kolme lasta ja työskentelisin lääkärinä. Asuisin omakotitalossa ja olisin tehnyt maailmanympärysmatkan. Auts!

Mitähän teiniminäni olisi sanonut, jos olisi tiennyt, että kolmekymppisenä naisena on vaan hemmetin vaikeaa saada vakituista työpaikkaa, ainakin viestintäalalta. Sen vuoksi omakotitalo on saanut pysyä tulevaisuuden haaveena ja realismia on vuokrakämppä kerrostalossa. Lääkärin ammatti saattoi teininä näyttää siistiltä, jos oli katsonut kymmeniä jaksoja Teho-osastoa. "Ai sulla on siis jalassa märkivä paise. Sori, me ei näytetä sellaista tässä sarjassa. Intuboikaa!" Matkustaa sentään olen ehtinyt ja lapsia on yksi. Yksi ja kovin rakas.






Muisto aikakirjeestä nousi mieleeni, kun vauvamme syntyi. Päätimme tehdä lapsellemme aikalaatikon, jonka hän saisi avata 16-vuotiaana. Aikalaatikon sisällä on kirje, joitakin nyt ajankohtaisia esineitä sekä valokuvia. Päällystin vanhan pakettilaatikon lintupaperilla, jonka ostin Tampereen Tallipihan Nono-kaupasta. Laatikon kulmiin vedin Tiimarista hankittua violettia pallokoristeluteippiä. Kuten kuvasta näkyy, teippi meinaa irtoilla kulmista. En voi suositella. Ei ihme, että Tiimari meni konkurssiin.


sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Sitruunapiirakkaa matkakuumeeseen


Kun räntä ja loskalumi kastelevat kengät, ei paljon naurata. Ei oikeastaan ollenkaan. Silloin kaipaisi varpaidensa alle kuumaa rantahiekkaa ja toiseen käteen kylmän mojiton. Lievitän usein matkakuumetta katselemalla vanhoja lomakuvia. Albumin puolivälissä tuntuu usein jo siltä kuin eläisi reissua uudelleen.

Olimme muutama vuosi sitten kuukauden Floridassa, jonka ihaninta antia oli ajomatka osavaltion eteläpisteeseen, Key Westiin. Rennon kaupungin makuihin kuului key lime pie, tietynlainen sitruunapiirakka. Tein siitä nyt kaukokaipuussani kotona omanlaisen version, joka onnistui aika kehnosti. Kermavaahto oli onneksi hyvää.

 




Sitruunapiirakan ohje

Pohjan ohjeena käytin Chocochilin vadelmapiirakan pohjaa.

Piirakan täytteeseen tulee neljä sitruuna-Yosaa. Sekoitin jogurttien joukkoon 1 ruokalusikallisen perunajauhoa sekä 4 ruokalusikallista hyytelösokeria. Lisäksi puristin täytteen sekaan vielä yhden sitruunan mehun. Myös lime käy sitruunan sijasta.

Pohjaa paistoin ensin 200 asteessa uunissa 5 minuuttia, jonka jälkeen lisäsin päälle täytteen. Sen jälkeen piirakka oli uunissa vielä noin 15 minuuttia. Kun piirakka oli uunissa, vatkasin sen kanssa tarjottavaksi Soyatoon kookossoijakermavaahtoa




Hankala alku.

Miksi se on niin hankalaa? Aloittaminen. Olen jahkannut blogin kanssa nyt vuoden ja tänään tulin siihen tulokseen, että se riittää.

Kirjoitan ja lisään kuvia sekalaisista asioista. Blogin nimi on poimittu Suuresta Pohjolan kasviosta, eli sillä ei ole sen syvempää sisällöllistä merkitystä. Näin. Tästä se lähtee!